Amsterdamissa Pertun ja Cathyn asunnolla

                                Amsterdamissa ollaan ...

Tervehdys,

Eilinen ajomatka Hassanin kanssa Itenistä Nairobiin sujui erittäin hyvin ja melko nopeasti, sillä torkahdin runsaan tunnin verran kolme kertaa. Lentokentälle saavuimme hyvissä ajoin, lähes klo 04:00. Kiitin ja hyvästelin Hassanin ja kävelin lentoasemalle sisään. Sain buukatuksi itseni koneeseen jo näin varhain, vaikka koneen lähtöaika oli aamulla vasta 08:05.

Lentomatka Nairobista Amsterdamiin ei tuntunut pitkästyttävältä, vaikka siihen kului aikaa yhteensä melkein 8 tuntia. Saavuin Amsterdamiin klo 14:50. Hyppäsin junaan ja suuntasin keskustaan. Olimme sopineet Pertun työkaverin kanssa, että hän tulee päästämään minut sisälle. Löysin lopulta asunnon muutaman kerran pyörittyäni.  Sain avaimet ja pääsin lepäämään hetkeksi.

Perttu ja Cathy olivat varanneet minulle pöydän Cecconi’s ravintolasta - kyllä pitsa maistui! Kiitos Perttu ja Cathy :)

Sitten suihkuun ja aikaisin nukkumaan. Huomenna matkani jatkuu Koti-Suomeen klo 13:55 lähtevälle lentokoneella. Helsinki-Vantaalle saavun klo 17:20 ja Tampereelle lentokenttäbussilla klo 21-22 välillä.

Näin se Kenian matka sitten rupee olemaan pulkassa - tosi onnistunut reissu! Katsotaan, miten hyvin kykenen mittaamaan ulos hyvän juoksukuntoni ja tehot Berliinin puolikkaalla 5.4.2020 - Ulla tulee myös juoksemaan puolikkaan. Toivottavasti eivät peru kyseistä kisaa koronaviruksen vuoksi.

Kiitos vielä myötäelämisestä leirini aikana ja hyvää alkavaa kevätkautta teille kaikille!

Terveisin Harri

Päivän kuvasatoa:

                                Tosi hyvä ravintola Cecconi`s.

                                Pitzat valmistettiin oikein arinalla - herkullista!

                                Tässä silmänruokaa paikallisesta herkkukaupasta!

Yhdeksästoista leiripäivä ja samalla viimeinen

                                     Iloinen juoksija palaamassa viimeiseltä pitkältä lenkiltä.

Anne-Mari Hyryläinen saapui eilen illalla leirikeskukseen - treenaa HATC:issa kolme viikkoa. Juoksee huhtikuussa Hampurin maratonin. Iloinen tapaaminen jälleen!


Tervehdys,

Tänä aamuna heräsin normaaliin tapaan klo 05:50. Ulkona oli aivan hiljaista - kurkkasin verhojen välistä ja taivas oli täysin pilvessä. Aamutoimien jälkeen lähdin päivän ensimmäiselle ja leirin viimeiselle pitkälle lenkille, kevyttä 20 km St. Patrickin suuntaan ja maaseudulle sekä takaisin. Ilma oli viileä, mutta askel tosi kevyt, joten annoin mennä. Yritin olla nyt tarkkana kivisillä osuuksilla välttääkseni kaatumista uudelleen. Hiljainen aamu - koko matkan aikana vain 5-6 juoksijaa tuli vastaan. Tänään on paikallisten juoksijoiden vetotreenipäivä Kamariny -urheilukentällä. Saavuin leirikeskukseen ajassa 1:58:10. Sitten pikaisesti aamupalalle, suihkuun ja uimaan.

Parin tunnin lepäilyn jälkeen lähdin tämän leirin viimeiseen harjoitukseen, kevyttä 10 km Eldoretin suuntaan 5 km ja takaisin. Nyt aurinko alkoi näyttäytyä ja ilma muuttui lämpimäksi. Olin ostanut eilen kaksi jalkapalloa ja vein ne päiväkodin lapsille juoksun jälkeen - ottivat ilolla vastaan.
Viimeiseen 2,5 km:iin sain seurakseni vetotreenejä tehneen saksalaisen Henrikin. Hölkäten nousimme viimeisiä mäkiä ja lopulta pääsimme leirikeskukseen - minun kello näytti aikaa 56:45 eli hidas kymppi!

Ruokalaan mennessäni törmäsin kuskiini Hassaniin. Hän oli yöpynyt Eldoretissä veljensä luona ja saapui Iteniin vasta nyt aamupäivällä. Lounaan jälkeen suuntasin Djuliaksen luokse - vuorossa oli viimeinen hieronta tämän leirin aikana. Erotessamme Djulias oli tosi murheellinen minun lähtiessä kotimatkalle. Onneksi Djulias on saanut oman puhelimensa toimimaan ja voimme puhelimien välityksellä viestitellä jatkossa.

Klo 16 olen sopinut meneväni leipomaan jäähyväistarjoilua - Tuuloman torttua - mikäli ehdin?

Jatkan pakkaamista leipomisen jälkeen. Haikealta tuntuu jättää HATC -leirikeskuksen väki ja urheilijat, kun en tiedä palaanko, vai en tänne tulevaisuudessa - se jää nähtäväksi.

Nyt lopetan blogin päivittämisen ja kiiruhdan keittiöön. Saavuttuani Suomeen ilmoittaudun vielä teille blogin välityksellä.

Sydämellinen kiitos teille kaikille kolmiviikkoisesta seurasta - voikaa hyvin!

Terveisin Harri

Päivän kuvasatoa:

                       Saksalaisen Henrikin kanssa palasin tänään viimeiseltä kympin lenkiltä.

                                Kuljettajana Hassan saapui Iteniin vasta tänään aamupäivällä.
                                Nairobia kohti lähdemme tänä iltana päivällisen jälkeen klo 20.

                                Lornahin urheilukentän vieressä on upea pienten lasten koulu.

                                            Upeat punaiset univormut koululaisilla.

                                Tuulomantorttu sai siipiinsä päivällisellä...

                    Päiväkodin lapset ja opettajat olivat riemuissaan parista uudesta jalkapallosta!

Kahdeksastoista leiripäivä - toiseksi viimeinen!

                                Tänään iltapäiväteellä: Willey, minä, Johan ja Edward

Juoksijakaveri Jussilta jälleen tähän päivään sopiva runo:

Lintujen laulun ihanuus,

aamu parhain, kello vasta kuus.

Silmissä siintää Berliinin puolikkaan voitto, 

se on nyt aamun koitto.

Mies jo lenkkikenkien pohjia kuluttamassa,

itsestään mittaa ottamassa.

Tossu syönnillään, askel taas lyönnillään.

Vaik kunto on väkevä,

hieman painaa jo koti-ikävä.

Mutta vielä on helppoa kevyellä

askeleella taivaltaa matkaa ja tätä Kenian

reissua jatkaa.

Ja se linnun laulu, on se niin toista,

kuin kaupungin kiire ja pauhu.

Kiitos Jussi :)

Tervehdys,

PÄIVÄN TREENIT

Tänä aamuna heräsin hyvissä ajoin ennen kellon soittoa klo 05:50. Viime yönä satoi vettä kaatamalla ja siksi nukuin vähän rauhattomasti. Onneksi ei kuitenkaan väsyttänyt enää, joten nousin ja aamutoimien jälkeen lähdin päivän ensimmäiseen harjoitukseen: kovaan 8 km:iin Eldoretin suuntaan. Jalat vaikuttivat tosi hyviltä ja lennokkailta, niinpä ensimmäinen kilometri taittui melko vinhaa vauhtia 3:55. Aloin toppuuttelemaan, jotta jaksaisin loppuun saakka. Seuraavat kuusi kilometriä sujui tasaiseen tahtiin ja viimeisellä kilometrillä lisäsin nopeutta aina 3:57. Kahdeksan kilometrin kohdalla mittari näytti aikaa 34:04 ja keskivauhtia 4:15. Ei hassumpi treeni - onnistunut sellainen! Sitten Matatulla leirikeskukseen ja pesulle sekä uimaan ja aamupalalle.

Parin tunnin lepäilyn jälkeen suuntasin kevyelle 10 km:lle - 5 km Eldoretin suuntaan ja takaisin. Nyt paremminkin hölkkäsin välillä, mutta loppuaika oli kuitenkin 59:00. Edellisen harjoituksen aikana oli puolipilvistä, mutta nyt keskellä päivää aurinko porotti kuumasti. Suihkun jälkeen menin lounaalle. 

Klo 14 löysin itseni jälleen Djuliaksen luota hieronnasta. Hänen isoäitinsä oli itkenyt saatuaan minulta kauniin huivin, jonka hän aikoo jatkossa pukea kirkkoon sunnuntaisin. Djulias on melko rauhallinen, vaikka perhetilanne on edelleen epäselvässä vaiheessa. Toivottavasti Djulias pääsee näkemään lapsiaan pikapuolin. Huomenna on sitten tämän leirin viimeinen hierontakerta. Varmaan tulee olemaan haikeaa erota.

Leirikeskukseen päästyäni tapasin HATC:in entisen työntekijän Willeyn, joka on siirtynyt töihin Kenian Experiences -organisaatioon tuoden eri puolilta maailmaa leirikeskukseen urheilijoita ja myös turisteja. Samassa pöydässä istui HATC:in Edward ja norjalainen juoksija Johan (juossut puolimaratonin aikaan 1:14, 40 -vuotias kaveri).

Sitten aloin blogin päivitykseen ja pakkaamiseen. Huomenna on vielä edessä aamusta 20 km kevyttä ja myöhemmin kevyt kymppi. 

LEIRIN TULOKSIA

Kilometrejä tulee kertymään tämän leirin aikana yhteensä 355 kuudentoista treenipäivän aikana (muistanette, että pidin kolme lepopäivää eli leiripäiviä on yhteensä 19). Juoksin keskimäärin 22,2 km/treenipäivä - aivan mukava saavutus tämän ikäiseltä :)

Kunto tuntuu nousseen tosi hyvin ja olen palautunut kovistakin harjoituksista melko hyvin. Lähes joka päivä Djuliaksen antama hieronta on mahdollistanut kovan harjoittelun koko leirin ajan. Ei ole ollut suurempia loukkaantumisia ja Djulias on hoitanut kipeytyneet lihakset kuntoon. Lämmin kiitos Djuliakselle uutterasta työstä jalkojeni osalta. Toivottavasti HATC tulee jatkossa tilaamaan häneltä hierontapalveluja.

Leirin tulos tietenkin mitataan varsinaisesti vasta tulevissa kilpailuissa. Vaimoni Ullan kanssa olemme ilmoittautuneet Berliinin puolimaratonille, joka juostaan 5.4.2020 - mikäli järjestäjät eivät peru kisaa koronaviruksen vuoksi.

KIITOKSET

Esitän tässä teille kaikille blogiystävät lämpimät kiitokset blogini ja leiripäivieni seuraamisesta. Toivottavasti olen kyennyt kuvaamaan päivien kulkua riittävän monipuolisesti ja kiinnostavasti, että olette jaksaneet tämän tästä piipahtaa kurkkaamassa blogia. Onneksi tällä kertaa olen onnistunut siirtämään valokuvia tekstien yhteyteen - herättää enemmän kiinnostusta!

Vaimolleni kiitokset siitä, että pääsin jälleen harrastamaan rakasta lajia Kenian ylängöille - onneksi Ulla ehti viettää viime viikon Rukalla opiskeluajan kollegojen (Oilin, Riittan ja Tainan) kanssa runsaassa lumisessa maastossa hiihtäen. On ilo päästä kohta Suomeen ja tavata vaimoa sekä lasten perheitä  - etenkin lastenlapsia Viljamia ja Sannia olen kaivannut. Äitini täyttää maaliskuussa 95 vuotta - juhlistamme tapahtumaa palvelutalossa lähisuvun kesken.

Juoksijakaveri Jussi on ilahduttanut niin minua kuin teitä leirielämää ja harjoittelua kuvaavilla runoilla - tosi osuvia tekstejä! Runoista ja koko leirin aikaisesta tuesta ja kannustuksesta kiitos sinulle Jussi ja kiitos koko äijämaratonistiporukalle mukavasta tsemppauksesta!

Olen saanut jo usean vuoden toteuttaa Michelin minulle laatimaa harjoitusohjelmaa. On se kumma, miten tuo ohjelma aina vuodesta toiseen saa nostetuksi juoksukuntoni huippuunsa. Kiitos Michel jälleen kerran!

Niin ja kiitokset myös fysioterapeutti Akille, joka nykyisin työskentelee Fysio Centerissä Ideaparkissa Lempäälässä. Aki sai jalkani leirikuntoon kotimaassa ja oli helppo lähteä toteuttamaan jälleen melko kunnianhimoista leiriohjelmaa.

Suur-kiitos HATC:in ruokalan henkilökunnalle, joka on loihtinut herkullisia aterioita jopa lähes sadalle leiriläisille samaan aikaan - tästä ovat selvinneet tosi hienosti! Huoneeni on pysynyt siistinä HATC:in uutterien siivoojien ansiosta - joka arkipäivä huone on siivottu ja pyyheliinat vaihdettu - kiitos heille!

KOTIMATKALLE

Kotimatka alkaa huomenna tiistaina päivällisen jälkeen Hassanin kyydillä yön yli ajaen Nairobiin, josta jatkan lentokoneella keskiviikkona aamulla klo 08:05 Amsterdamiin. Yövyn yhden yön Pertun ja Cathyn asunnolla ja sitten torstaina iltapäivällä hyppään Helsinkiin vievään koneeseen. Helsinkiin saavun torstaina ennen klo 18, minkä jälkeen lentokenttäbussi vie minut Tampereelle. Kotona Tampereella olen siis joskus klo 21-22.

Haikealta tuntuu jälleen olla lopettamassa mukavaa leirielämää - en tiedä, onko tämä 12. kerta viimeinen Kenian juoksuleirimatka - nähtäväksi jää ...

Huomenna siis vielä teen pari juoksutreeniä ja sitten kotimatkalle.

Kaikesta kiitollisena Harri

Päivän kuvasatoa:

                                Djuliaksen huone on rivitalon oikeassa päädyssä.

               Tänään sumu ilmestyi äkkiarvaamatta - näki eteensä pahimmillaan vain 10 metriä.

                                Peltojen muokkaus käynnissä ...

Seitsämästoista leiripäivä

                                          Hyvää naistenpäivää arvoisat tytöt ja naiset :)

Elovena kaurapuuro on minulle maistunut leirillä aamuisin ennen juoksutreeniä. Taitaa olla jo nostalgiaa ja historiaa tämä Elovena tytön kansallispuku?

Tervehdys,

Heräsin tänään sunnuntaina vasta klo 07:00, koska Lornahin kenttä avautuu klo 07:30 jälkeen.

Minulla oli heti aamusta 400 metrin vetotreeni. Hölkkäsin 2,5 km Eldoretin suuntaan kentälle, jonne saavuin klo 07:40. Eipä näkynyt portinvartijaa, joten pujotin käteni oviluukusta ja sain ovea kiinni pitävän kettingin irtoamaan naulasta - ovi avautui - yes! 

Parin lämmittelykierroksen jälkeen suoritin vedot kahden minuutin palautuksilla. Askellus oli alusta pitäen melko kevyt, mikä lupaili hyvää. Ensimmäiset neljä kierrosta juoksin välille 1:32-1:36 ja viimeisen viidennen aikaan 1:40. Täytyy olla tyytyväinen! Juoksua helpotti pilvinen sää - ainoastaan haastetta juoksuun toi melkoinen tuuli toisella puolella kenttää. Hyppäsin Matatun kyytiin. Leirikeskuksessa oli vuorossa aamiainen.

Taivas alkoi seljetä ja aurinko rupesi paistamaan melko lämpimästi.  Lepäilin parisen tuntia huoneessa ja sitten ampaisin kevyelle 8 km:lle, johon sain kulumaan aikaa 47:05. Matkan varrella oli hiljaista, sillä useimmat perheet nauttivat kirkon palveluista sunnuntaisin klo 09:30-14:00 välillä. Sitten lounaalle ja uimaan sekä auringonottoon. 

Kenya Experience toi jälleen uuden urheilijaryhmän leirikeskukseen - henkilöitä taisi olla yli kymmenen eri puolilta maailmaa - mm. Norjasta pari juoksijaa. Kuulin tänään, että Kongosta saapunut ryhmä (6-7 juoksijaa) treenaa leirikeskuksessa yhteensä 5 kk - tosi pitkä periodi! Päivällisellä sai jonottaa uusien tulokkaiden vuoksi tavallista pidempään. Tarjolla oli Zapati -leipää, kanaa ja lammasta - maukasta!

Päivä kului joutuisaan. Huomenna alkaa uusi viikko ja minulla on enää pari harjoituspäivää (ma ja ti) jäljellä - vähiin käy!

Hyvää ja antoisaa uutta viikkoa teille kaikille ja nautinnollisia unia!

Terveisin Harri

Kuudestoista leiripäivä - kolmas lepopäivä

 Ja meillä (Susan, minä, Deborah, Celestira ja Abraham) kaikilla oli niin mukavaa - alla näkyy yhteistyön tulos:

                                Korvapuusti poikineen ...

Tervehdys,

On lauantai ja minulla vuorossa lepopäivä. Kuten eilen totesin, lepo on nyt paikallaan!

Heräilin vasta klo 07:00 jälkeen ja suihkun kautta pulahdin altaaseen - piristi kummasti.

Myöskään aamupalalla ei nyt ollut kiire, vaan sai rauhassa rupatella kanadalaisten kanssa.

Päätin lähteä Iteniin ostoksille ja pienelle kävelylenkille. Aurinko paistoi kuumasti ja ihmisiä oli ympärillä tavallista arkipäivää enemmän. Itenin keskustassa torialue alkoi täyttyä kaupustelijoista. 

Suuntasin parturointikojuja kohti - melko nopeasti tuttu parturi vinkkasi minut sisään ja näytti puhelimestaan pari vuotta sitten ottamaansa kuvaa minusta ja hänestä. Leikkauksen kuluessa ikkuna-aukko alkoi täyttyä ihmettelevistä iteniläisistä - on se kumman näköinen tuo valkoihoinen? Valmista tuli ja kumpikin osapuoli oli tyytyväinen lopputulokseen. Kuvaamisen jälkeen kiertelin pieniä kauppoja. Päivä kuumeni entisestään. Tovin kierreltyäni hyppäsin moottoripyörän kyytiin ja suunnaksi leirikeskus.

Seuraavaksi vedin uimahousut jalkaani ja levitin aurinkovoiteen iholle sekä lähdin uima-altaalle auringonottoon. Oli alkanut tuulla, mikä helpotti kummasti kuumassa löhöilyä. Minua onnisti tällä kertaa sään osalta ja sain nauttia auringosta lepopäivän aikana. 

Lounaan jälkeen lepäilin tovin ja sitten löysin itseni ruokalan keittiöstä korvapuusteja tekemässä iloisten kenialaisten kanssa - kyllä meillä oli hauskaa jälleen. Väkeä on tänään leirillä vähän alle 40, joten keittiöhenkilökunnalla ei ole kova kiire aterioiden valmistelussa. Pian pöydälle kertyi 150 valmista korvapuustia, jotka tarjoillaan teen kera päivällisen yhteydessä. 

Saksalaiset Oliver ja Julia lähtivät Matatu-kyydillä Eldoretiä kohti ja sieltä lentokoneella Nairobin kautta Müncheniin.

Piipahdin toistamiseen auringonotossa - tuuli oli tyyntynyt ja aurinko paistoi edelleen mukavasti. Linnut lauloivat kirkkaasti ympärillä ja korkeat kiinanruusut kukkivat eri värisinä. Pian olikin päivällisen vuoro. Tänään oli ruokana pastaa ja lihapataa - jälkiruuan jo tiesittekin. Kyllä sain useita kiitoksia maukkaista korvapuusteista - oli vähän vaihtelua jälkiruuan osalta.

Rauhallinen lepopäivä alkaa olla takana ja vietän hetken blogini parissa. Enää on jäljellä kolme treenipäivää ja sitten tiistaina illalla klo 20 suuntaamme autolla Hassanin kanssa kohti Nairobia ja niin alkaa kotimatka!

Hyvää viikonlopun jatkoa teille ja mukavia unia!

Terveisin Harri

Päivän kuvasatoa:

                                            Tuttu parturi jälleen työnsä jälkeen kuvattavana.

Saksalaiset Julia ja Oliver lähdössä leiriltä. Oliver on piipahdellut minun lailla kahdentoista vuoden aikana Itenissä - olemme vähän niinkuin veriveljet!

Kanadan tämän hetken parhaimpia maratoonareita on John Mason, joka on vieraillut HATC:issa kuusi kertaa - joten olemme vanhat kamut! John on tainnut juosta maratonin aikaan 2:15 ja leireilyn jälkeen aikoo alittaa Rotterdamin maratonilla Tokion Olympialaisten maraton-rajan 2:11:30 - toivotaan parasta tälle sympaattiselle urheilijalle!

Viidestoista leiripäivä

                                Richard Mudge ihastui Djuliaksen hierontatapaan - yes!

                             Iloisena kaverukset skoolasimme näytehieronnan onnistumiselle!

                                Näin sitä avautuu HATC -leirikeskuksen portti Djuliakselle!

Tervehdys,

On jälleen perjantai. Kyllä aika leirillä on vierähtänyt nopeasti. Onneksi olen ehtinyt treenata monipuolisesti ja suunnitellun ohjelman mukaisesti. Ja tietenkin parasta on ollut, että olen välttynyt pahoilta loukkaantumisilta.

Tänään oli yhden juoksutreenin päivä: kevyttä 20 km, jonka suoritin asfaltoitua tietä Itenin keskustaan ja sieltä vasemmalle St. Patrickin koulun ohi 10 km ja takaisin. Menomatkalla sain melko mukavasti lasketella alamäkiä, mutta paluumatka olikin sitten jo haasteellisempi. Pitkissä ylämäissä tuli mieleen Ateenan maratonin pitkät ja uuvuttavat nousut, joita jatkui lähes 10 km:n verran. 

Ympärilläni avautui upeat maalaismaisemat ja taloja oli harvakseltaan. Aurinko nousi kirkkaana oranssin värisenä - pilviä ei näkynyt taivaalla - niinpä tuloksena olikin tosi kuuma päivä (ehkä 27 astetta). Hikisenä selvisin ajassa 2:08 leirikeskukseen. Sitten pikaisesti syömään, sillä kello lähestyi jo yhdeksää. Ruokailun jälkeen uimaan ja hetkeksi ottamaan aurinkoa.

Olimme sopineet eilen HATC:in Mudgen ja hierojani Djuliaksen tapaamisen perjantaille klo 12:30. Odottelimme Djuliaksen kanssa Mudgea leirikeskuksen portilla - hän saapui vasta klo 13 - oli kuulemma edellinen palaveri venynyt suunnitellusta. Kävimme keskusteluja Clubin pihalla varjon alla limsaa skoolaten. Mukavasti sujuivat rekrytointikeskustelut. Lopuksi Mudge ja Djulias sopivat näytehieronnan antamisesta Mudgelle tänään klo 14. Minä luovutin sovinnolla oman hieronta-aikani, olihan nyt kyse Djuliaksen mahdollisesta uudesta työpaikasta!

Lähdin lounaalle ja Djulias jäi odottamaan hierottavaansa, joka saapui nyt ajallaan eli klo 14. Klo 15 jälkeen tapasin Djuliaksen uudelleen. Djulias puhkui intoa: hänen hierontansa oli tehnyt vaikutuksen Mudgeen: Mudgesta hieronta oli tuntunut parhaalta, mitä hän oli koskaan saanut tai kokenut. Mudge oli kutsunut hierontapaikalle leirikeskuksen vakihierojan, joka myös ihmetteli Djuliaksen taitoja eli mistä kirjoista hän oli hierontatapansa opppinut. Djulias ei ole tarvinnut kirjoja, vaan hierottavia juoksijoita, joita on riittänyt vuosien saatossa lukuisia - minä mukaan lukien jo yli viiden vuoden ajan. Koska Djulias on jo usean vuoden harrastanut pitkänmatkan juoksua ja kilpailuja, on hän myös omassa kropassaan aistinut, minkälainen hieronta voisi tuntua hyvältä - siis itseoppinut!

Menimme kioskille ja nautimme limsat hyvin onnistuneen testihieronnan vuoksi! Djuliakselle tullaan soittamaan, kun leirikeskuksella on runsaammin juoksijoita ja siis hierottavia. Tämä oli Djuliaksen onnen päivä - ja niin myös minullekin :) Djulias lähti viikonlopuksi katsomaan Nakuruun isoäitiään, joka on kuulemma 68 vuotias ja melkein sokea.

Palatessani leirikeskukseen tapasin Mudgen ja kyselin häneltä itseltään Djuliaksen hieronnasta. Mudge kertoi juuri samalla tavalla vaikuttuneensa nuoren miehen hierontatavasta. Mudge lupasi auttaa Djuliasta saamaan hierontasertifikaatin Nairobin hierontakoulusta. Djulias pääsee siis HATC:iin hieromaan juoksijoita, kun tarve vaatii. Joten tämä asia näyttäisi etenevän paremmin, kuin olin edes unelmoinut!

Iloisena lähdin kuntosalille ja saunaan sekä uimaan - aurinko möllötti vielä klo 17:30 melko korkealla - jäin uima-altaalle istumaan ja nauttimaan onnistuneesta päivästä!

Päivällisen jälkeen siirryin blogin kimppuun - toivottavasti yhteydet pelaavat. Huomenna minulla on lepopäivä - minusta tuntuu, että olen sen tarpeessa.

Hyvää viikonloppua blogiystävät sekä mukavia unia!

Terveisin Harri

Päivän kuvasatoa:

                                Leirikeskus tänään ...

                                Parin päivän vesisade sai luonnon viheriöimään.

                                Leirikeskuksen vanha puoli.

                                Keskellä päivää jää aikaa teehetkeen myös henkilökunnalla.

                                Lounge -rakennus.

                                    Tänään lämpöä 27 astetta - kiva oli pulahtaa altaaseen.

                                Vanha puoli ja pyykin kuivatusta ...

                                ... sama edelleen.

                                Päivän kevyt 20 km takana - nyt hymyilyttää.

                                                      Aamun lenkin viimeiset metrit.

                                Huoneeni 17 heti ensimmäisenä vasemmalla.

                                            Security -mies innostui kuvaamaan.

                                Ja pitihän se selfie ottaa itsekin :)

                                Tässä kivasti aina tervehtivä security -kaveri.

                                Leirikeskuksen kuntosalirakennus - suuri kun mikä!

                                Lämpöä on sen verran, että voi vaatteita vähentää.

                                Huoneeni edusta.

Neljästoista leiripäivä

                                Eläimille leikataan syötävää - koko perhe puuhassa.

Tervehdys,

Pääsin toteuttamaan aamun harjoitusta, kiihtyvää 20 km, pilvisessä säässä - mukava taivaltaa.  Valitsin kaksi kympin reittiä: ensin St. Patrickin kymppi ja sitten joutuisammin Eldoretin suuntaan. Tänään oli runsaasti juoksijoita liikkeellä - niin koululaisryhmiä kuin urheilijoita. Sain välillä juoksuseuraa sandaaleilla juoksevista lapsista. Tänään askellus oli kepeä, eikä mistään kolottanut - sen kun antoi mennä ...

No hyvä on kyllä katsoa eteensä koko ajan, mihin astuu. Minua vastaan juoksi kymmenen kenialaisen juoksijan ryhmä vauhdikkaasti. Samalla kun katsoin heidän peräänsä, kompastuin ja kaaduin pienessä ylämäessä. Onneksi siinä kohtaa oli vain pehmeää ja kosteaa hiekkaa, joten ei käynyt kuinkaan. Tämä oli merkki siitä, ettei katse saa herpaantua kuljettavasta  tiestä. Tossuja on nostettava korkeammalle kivisillä osuuksilla.

Ensimmäinen ylämäkivoittoinen kymppi kulki ajassa 1:01 (keskivauhti 6:0 min/km) ja toinen alamäkivoittoinen kymppi aikaan 46:40 (keskivauhti (4:40 min/km) - viimeisellä kilometrillä löin kutosvaihteen päälle ja kipaisin sen aikaan 4:22 - vaude! Sitten moottoripyöräkyydillä leirikeskukseen. 

Parin tunnin levon jälkeen klo 11:15 lähdin toiseen treeniin, kevyt 8 km Eldoretin suuntaan 4 km ja takaisin. Oli hyvä, että laitoin kasvoihin aurinkorasvaa, sillä aurinko paistoi melko lämpimästi. Meno oli enemmänkin hölkkää kuin juoksua - aikaa kului 47:30. Sain paikallisilta kannustuksia taputusten ja peukalon nostojen muodossa - varsinkin ylämäkeä tarpoessani - antoi lisäpuhtia kummasti!

Vaikka juoksu kulkee melko hyvin, tunnen parin viikon juoksuohjelman rasituksen kropassa yleisenä väsymyksenä. Joten ylihuominen lepopäivä tulee olemaan paikallaan. Sitä ennen kuitenkin on vielä edessä huomenna aamulla kevyttä juoksua 20 km ja kuntosalilla käynti - siis huomenna on vain yksi juoksutreeni!

Lounaan jälkeen piipahdin jälleen Djuliaksen luona hieronnassa. Muistaakseni en ole kertonut, että Djuliaksen on kasvattanut hänen isoäitinsä. Isästä ei kuulemma ole tietoa ja äiti jätti lapsensa oman äitinsä hoitoon ja hävisi jonnekin. Sisko Djuliaksella on ollut, mutta hän kuoli muutama vuosi sitten vatsasyöpään. Melko orvolta kaveri vaikuttaa. Onneksi löytyy toimeliaisuutta ja yrittäjyyttä hierontapalveluiden muodossa ja lisäksi hän treenaa juoksua lähes päivittäin ja pyrkii maailman kartalle juoksulla - menestystä hänelle!

Normaaliin tapaan oli vuorossa iltapäivätee ja sitten myöhemmin päivällinen, jolla tarjoiltiin paistinperunoita ja Victoria järvestä kalastettua valkoista kalaa (Tilabia Fish from Lake Victoria) paneroituna - tosi hyvää!

Sitten onkin vuorossa blogipäivitys ja hyvänyön toivotukset!

Terveisin Harri