Tervehdys,
Tänään sain nukutuksi klo 07:30:een, minkä jälkeen suihkuun ja pulahdus uima-altaaseen - tosi viileää vettä - piristi kummasti! Aamupalalla keskustelin kanadalaisen Jeffin kanssa. Hän oli saapunut leirille eilen lauantaina - tällä kertaa yksinään, sillä pari vuotta sitten hänellä oli matkassa äitinsä. Jeff on nuori fysioterapeutti, joka juoksee puolikkaita ja maratoneja (ei mikään huippujuoksija).
Innostuin pesemään suuren likapyykkini - ehkä jo viimeisen kerran täällä? Tästä päivästä oli tulossa myös kuuma - vielä kuumempi kuin eilen - ainakin pyykki kuivaa hyvin!
Klo 09:30 löysin itseni Lornahin siskon Monican nimikkokirkosta Victoria Church - viidensadan metrin päässä leirikeskuksesta. Kirkossa olivat otettuja valkoihoisesta kaverista - jopa niin, että minua pyydettiin esittäytymään. Yllättyneenä kävelin eteen ja kerroin kirkkoväelle terveiset Suomesta ja Tampereelta sekä kerroin usean vuoden vierailuistani Kenian Itenissä. Sain runsaasti taputuksia ja naurunpurkauksia - monet katselivat tuijottaen outoa valkoista miestä. Lapset olivat myytyjä, kun avasin ison Marjanne karamellipussin. Lähdin kirkosta korviani pidellen, sillä laulut ja musiikki sekä puheet tulivat voimalla kaiuttimien kautta.
Sitten olikin vuorossa lounas. Jaoin pöydän viimeistä kertaa puolalaisten kanssa. He olivat lähdössä iltapäivällä kotia kohti. Ikävä kyllä Lufthansa oli perunut heidän lentonsa Nairobista; joutuvat siten järjestelemään uudet lennot. Lufthansa on kuulemma perunut kaikki Nairobin lentonsa Nairobin hotellien terroriuhan vuoksi. Minähän lennän KLM:llä ja Kenian Airwayssillä.
Päätin piipahtaa leirikeskuksen vanhan siivoojan, Sophyn, perheen luona. Kävin kioskista ostamassa kaikkea tarpeellista laatikollisen ja sitten moottoripyöräkyydillä Sophyn luo. Sophy odotti iloisena ja minun viimeksi tuomani paita päällä. Istuimme tyylikkäästi sisustetussa kodissa - Sophy on erinomainen ompelija ja hänen töitään näkyi pöydällä ja sohvakaluston päällä. Pian seuraamme liittyi perheen kuopus (ainoa poika) kahdeksan vuotias Elphas - luokkansa priimus! Useimmat siskot (yhteensä kuusi) ovat jo omissa oloissaan, mutta kolme nuorinta siskoa saapui polttopuukasoja kantaen - upea näky! Pian kaikilla oli tikkarit suupielessä. Muuten kuulemma perheellä on mennyt hyvin, mutta nyt on kuiva kausi rasitteena - kasvit kärsivät. Kantavat tarvitsemansa veden naapurin kaivosta. Pihassa on valtava avacado -puu ja useita banaani- ja luumupuita. Tällä hetkellä he pitävät vain yhtä lehmää.
Kun olin poistumassa Sophy tiedusteli, voisinko käydä tervehtimässä naapurissa miehensä sukulaisia, jotka olivat kokoontuneet yhteen Sophyn miehen isän kuoltua tänä aamuna. No tietenkin suostuin. Pihamaalla istui sukulaisia ja tuttavia sekä naapureita yli 50 henkilöä juoden teetä ja turisten. Minut esiteltiin vainajan läheisille. Olivat syvästi liikuttuneita vierailustani. Aikaa kului yli tunti. Suurimman osan ajasta väki suunnitteli hautajaisia ja kokosi tarvittavaa rahasummaa hautajaisten järjestämiseksi. Kokoon saatiin 1.000 euroa, mikä kuluu noin 700 henkilön kestitsemiseen ja vainajan saattamiseen hautaan. Annoin kassaan 2.000 Kenian shillingiä (20 euroa), millä tulevat hankkimaan hautajaissokerit. Sitten olikin hyvästelyn aika.
Leirikeskukseen kävelin pientä oikopolkua. Tunnin kuluttua syötiin päivällistä. Nyt oli rauhallista, sillä suuret ryhmät Ranskasta, Argentiinasta ja Hollannista olivat lähteneet eli meitä oli enää runsaat 40 leiriläistä. Tänään kyllä saapui Saksasta neljän hengen ryhmä vanhan tuttuni Oliverin johdolla. Oliverilla tulee minun lailla täyteen 12. vuosi Itenissä - me kuulemma kuulumme leirikeskuksen kalustoon :)
Sitten paneudun blogin päivittämiseen. Taidan nyt onnistua.
Antoisaa uutta alkavaa viikkoa kaikille ja Ullalle sekä hänen kollegoilleen mukavaa Rukan matkaa!
Hyvää yötä!
Terveisin Harri
Päivän kuvasatoa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti