Kahdeksastoista leiripäivä - toiseksi viimeinen!

                                Tänään iltapäiväteellä: Willey, minä, Johan ja Edward

Juoksijakaveri Jussilta jälleen tähän päivään sopiva runo:

Lintujen laulun ihanuus,

aamu parhain, kello vasta kuus.

Silmissä siintää Berliinin puolikkaan voitto, 

se on nyt aamun koitto.

Mies jo lenkkikenkien pohjia kuluttamassa,

itsestään mittaa ottamassa.

Tossu syönnillään, askel taas lyönnillään.

Vaik kunto on väkevä,

hieman painaa jo koti-ikävä.

Mutta vielä on helppoa kevyellä

askeleella taivaltaa matkaa ja tätä Kenian

reissua jatkaa.

Ja se linnun laulu, on se niin toista,

kuin kaupungin kiire ja pauhu.

Kiitos Jussi :)

Tervehdys,

PÄIVÄN TREENIT

Tänä aamuna heräsin hyvissä ajoin ennen kellon soittoa klo 05:50. Viime yönä satoi vettä kaatamalla ja siksi nukuin vähän rauhattomasti. Onneksi ei kuitenkaan väsyttänyt enää, joten nousin ja aamutoimien jälkeen lähdin päivän ensimmäiseen harjoitukseen: kovaan 8 km:iin Eldoretin suuntaan. Jalat vaikuttivat tosi hyviltä ja lennokkailta, niinpä ensimmäinen kilometri taittui melko vinhaa vauhtia 3:55. Aloin toppuuttelemaan, jotta jaksaisin loppuun saakka. Seuraavat kuusi kilometriä sujui tasaiseen tahtiin ja viimeisellä kilometrillä lisäsin nopeutta aina 3:57. Kahdeksan kilometrin kohdalla mittari näytti aikaa 34:04 ja keskivauhtia 4:15. Ei hassumpi treeni - onnistunut sellainen! Sitten Matatulla leirikeskukseen ja pesulle sekä uimaan ja aamupalalle.

Parin tunnin lepäilyn jälkeen suuntasin kevyelle 10 km:lle - 5 km Eldoretin suuntaan ja takaisin. Nyt paremminkin hölkkäsin välillä, mutta loppuaika oli kuitenkin 59:00. Edellisen harjoituksen aikana oli puolipilvistä, mutta nyt keskellä päivää aurinko porotti kuumasti. Suihkun jälkeen menin lounaalle. 

Klo 14 löysin itseni jälleen Djuliaksen luota hieronnasta. Hänen isoäitinsä oli itkenyt saatuaan minulta kauniin huivin, jonka hän aikoo jatkossa pukea kirkkoon sunnuntaisin. Djulias on melko rauhallinen, vaikka perhetilanne on edelleen epäselvässä vaiheessa. Toivottavasti Djulias pääsee näkemään lapsiaan pikapuolin. Huomenna on sitten tämän leirin viimeinen hierontakerta. Varmaan tulee olemaan haikeaa erota.

Leirikeskukseen päästyäni tapasin HATC:in entisen työntekijän Willeyn, joka on siirtynyt töihin Kenian Experiences -organisaatioon tuoden eri puolilta maailmaa leirikeskukseen urheilijoita ja myös turisteja. Samassa pöydässä istui HATC:in Edward ja norjalainen juoksija Johan (juossut puolimaratonin aikaan 1:14, 40 -vuotias kaveri).

Sitten aloin blogin päivitykseen ja pakkaamiseen. Huomenna on vielä edessä aamusta 20 km kevyttä ja myöhemmin kevyt kymppi. 

LEIRIN TULOKSIA

Kilometrejä tulee kertymään tämän leirin aikana yhteensä 355 kuudentoista treenipäivän aikana (muistanette, että pidin kolme lepopäivää eli leiripäiviä on yhteensä 19). Juoksin keskimäärin 22,2 km/treenipäivä - aivan mukava saavutus tämän ikäiseltä :)

Kunto tuntuu nousseen tosi hyvin ja olen palautunut kovistakin harjoituksista melko hyvin. Lähes joka päivä Djuliaksen antama hieronta on mahdollistanut kovan harjoittelun koko leirin ajan. Ei ole ollut suurempia loukkaantumisia ja Djulias on hoitanut kipeytyneet lihakset kuntoon. Lämmin kiitos Djuliakselle uutterasta työstä jalkojeni osalta. Toivottavasti HATC tulee jatkossa tilaamaan häneltä hierontapalveluja.

Leirin tulos tietenkin mitataan varsinaisesti vasta tulevissa kilpailuissa. Vaimoni Ullan kanssa olemme ilmoittautuneet Berliinin puolimaratonille, joka juostaan 5.4.2020 - mikäli järjestäjät eivät peru kisaa koronaviruksen vuoksi.

KIITOKSET

Esitän tässä teille kaikille blogiystävät lämpimät kiitokset blogini ja leiripäivieni seuraamisesta. Toivottavasti olen kyennyt kuvaamaan päivien kulkua riittävän monipuolisesti ja kiinnostavasti, että olette jaksaneet tämän tästä piipahtaa kurkkaamassa blogia. Onneksi tällä kertaa olen onnistunut siirtämään valokuvia tekstien yhteyteen - herättää enemmän kiinnostusta!

Vaimolleni kiitokset siitä, että pääsin jälleen harrastamaan rakasta lajia Kenian ylängöille - onneksi Ulla ehti viettää viime viikon Rukalla opiskeluajan kollegojen (Oilin, Riittan ja Tainan) kanssa runsaassa lumisessa maastossa hiihtäen. On ilo päästä kohta Suomeen ja tavata vaimoa sekä lasten perheitä  - etenkin lastenlapsia Viljamia ja Sannia olen kaivannut. Äitini täyttää maaliskuussa 95 vuotta - juhlistamme tapahtumaa palvelutalossa lähisuvun kesken.

Juoksijakaveri Jussi on ilahduttanut niin minua kuin teitä leirielämää ja harjoittelua kuvaavilla runoilla - tosi osuvia tekstejä! Runoista ja koko leirin aikaisesta tuesta ja kannustuksesta kiitos sinulle Jussi ja kiitos koko äijämaratonistiporukalle mukavasta tsemppauksesta!

Olen saanut jo usean vuoden toteuttaa Michelin minulle laatimaa harjoitusohjelmaa. On se kumma, miten tuo ohjelma aina vuodesta toiseen saa nostetuksi juoksukuntoni huippuunsa. Kiitos Michel jälleen kerran!

Niin ja kiitokset myös fysioterapeutti Akille, joka nykyisin työskentelee Fysio Centerissä Ideaparkissa Lempäälässä. Aki sai jalkani leirikuntoon kotimaassa ja oli helppo lähteä toteuttamaan jälleen melko kunnianhimoista leiriohjelmaa.

Suur-kiitos HATC:in ruokalan henkilökunnalle, joka on loihtinut herkullisia aterioita jopa lähes sadalle leiriläisille samaan aikaan - tästä ovat selvinneet tosi hienosti! Huoneeni on pysynyt siistinä HATC:in uutterien siivoojien ansiosta - joka arkipäivä huone on siivottu ja pyyheliinat vaihdettu - kiitos heille!

KOTIMATKALLE

Kotimatka alkaa huomenna tiistaina päivällisen jälkeen Hassanin kyydillä yön yli ajaen Nairobiin, josta jatkan lentokoneella keskiviikkona aamulla klo 08:05 Amsterdamiin. Yövyn yhden yön Pertun ja Cathyn asunnolla ja sitten torstaina iltapäivällä hyppään Helsinkiin vievään koneeseen. Helsinkiin saavun torstaina ennen klo 18, minkä jälkeen lentokenttäbussi vie minut Tampereelle. Kotona Tampereella olen siis joskus klo 21-22.

Haikealta tuntuu jälleen olla lopettamassa mukavaa leirielämää - en tiedä, onko tämä 12. kerta viimeinen Kenian juoksuleirimatka - nähtäväksi jää ...

Huomenna siis vielä teen pari juoksutreeniä ja sitten kotimatkalle.

Kaikesta kiitollisena Harri

Päivän kuvasatoa:

                                Djuliaksen huone on rivitalon oikeassa päädyssä.

               Tänään sumu ilmestyi äkkiarvaamatta - näki eteensä pahimmillaan vain 10 metriä.

                                Peltojen muokkaus käynnissä ...