tiistai 25. helmikuuta 2020

Viides leiripäivä

                                Suomalaiset Aapi ja Harri tapasivat aamupalalla.

Tervehdys,

Tänään oli jälleen herätys klo 05:50. Nyt en nukkunut aivan niin hyvin kuin toissa yönä - mutta heräsin pirteänä kylläkin. Linnut ja heinäsirkat olivat aloittaneet laulelonsa ja soittonsa. On tulossa lämmin päivä.

Lähdin kevyelle kympille klo 07:00 Kamariny-reittiä. Koska ei ole satanut kunnolla useaan päivään osa reitin hiekkatiestä oli melko pöllyävää kuorma-autojen porhaltaessa ohi. Sain hyppiä tämän tästä tien sivuun tuubihuivi nenän ja suun edessä. Jalat tuntuivat melko hyviltä. Oli mukava ottaa askelia ilman etureisikipua. Paikalliset aikuiset suuntasivat työmaalleen ja lapset kouluun. Kävellen edelleen useimmat taittavat kyseiset matkat, vaikka pituutta saattaa olla useita kilometrejä.

Hyvävoimaisena saavuin leirikeskukseen ajassa 1:02. Suihkun ja uinnin jälkeen aamupalalle. Aamupalalla törmäsin suomalaiseen kaveriin Aapi von Creutleiniin, joka on jo kolmen viikon ajan treenannut Itenissä. Tätä aikaisemmin hän vietti muutamia päiviä Nairobissa ja safarilla. Aapi juokseen kymppiä ja puolikasta - hän on ottanut sapattivapaata muutaman kuukauden markkinointityöstään ja kiertääkseen Afrikkaa. Tänään hän lähti aamupäivällä leirikeskuksesta. Ainakin jossakin vaiheessa hänen reittinsä suuntautuu mm. Tansaniaan. Aapi kirjoittaa Afrikan kuulumisiaan blogiin: kotonaulkona.com - Tosi mukava tuttavuus!

Sitten hetkeksi levolle. Klo 11:30 lähdin päivän toiseen harjoitukseen: 2,5 km:n päässä olevalle Lornahin urheilukentälle tekemään 6x400 m:n vetotreenin. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja lämpöä oli ainakin 25 astetta. Onneksi muistin laittaa aurinkorasvaa kasvoihin: otsa ja nenä ovat herkimpiä palamaan auringon paistaessa suoraan ylhäältä - käytän tuubihuivia otsapantana.
Melko kankealta kulkivat ensimmäiset kaksi ns. lämmittelykierrosta kentällä. Mutta onneksi varsinaisiin vetoihin jo löytyi enemmän puhtia. Ei mitään hurraa-vetoja, mutta varmaankin tekivät tehtävänsä: vedot aikaan 1:39-143, vauhti 4:20-4:25 min/km. Pari palauttelukierrosta ja sitten hölkäten takaisin leirikeskukseen.

Vuorossa suihkun ja uinnin jälkeen lounas: jälleen papupataa ja riisiä - sain omeletin ja myös tuoreet sämpylät maistuivat. Seuraavaksi suuntasin Djuliaksen hierontaan - nyt oli vuorossa kevyt hieronta. Djulias oli tyytyväinen, että hierottavan jalat alkavat jälleen olla kunnossa. Katsotaan huomenna, menenkö silloinkin hierontaan, vai vasta torstaina. Jalkojen kunto huomisen treenauksen  jälkeen kertoo, miten juoksun rasituksia palautellaan.

Ehdin sopivasti leirikeskukseen iltapäiväteelle. Venäläinen Michael Turkov oli sairastunut vatsatautiin - oli ilmeisesti syönyt jotakin sopimatonta. Juttelimme eri pöydistä, jotta en saisi tartuntaa. Olen ahkeraan pessyt käsiäni saippualla ja hieronut käsihuuhdetta varsinkin ruokailuihin ryhtyessäni. Kauhulla olen lukenut Italian Coronavirus -tilanteesta - Espanja ja Teneriffakin ovat saaneet myrskyvaroituksen. Toivottavasti ei laajene epidemiaksi!

Nukahdin yli tunniksi sänkyyni - ilmeisesti päivän treenit olivat syynä. Päivällinen oli totuttuun tapaan klo 19. Nyt on vähän katsottava, milloin menee ruokailemaan (ettei joutuisi pitkiin jonoihin), koska leirillä on kaksi suurta ryhmää Ranskasta ja Argentiinasta. Myös Kongosta ja Turkista on yhteensä 6-7 naisen juoksijaa. Sulassa sovussa ja mukavasti turisten on ruokaa jonotettu.

Illalla blogin päivitys. Jälleen Internet -yhteydet olivat melko heikot. Taidan kuitenkin onnistua päivityksessä.

Hyvää yötä blogiystävät!

Terveisin Harri

Päivän kuvasatoa:


                                Lornahin kentän portinvartijan kanssa.

                                Kohta juostaan ...

                                                      Melko kankeaa meno oli aluksi.




1 kommentti: